Liikenteen seurantaa ohituskaistoilla

5.10.2018 TraffICT Oy toteutti heinä-syyskuussa ilmakuvauksia Keski-Suomen ELY-keskuselle kolmella ohituskaistaosuudella. Kuvaukset ajoitettiin vilkkaan liikenteen aikaan, jolloin ohituskaistalla oli keskimääräistä enemmän liikennettä.

TraffICT Oy toteutti heinä-syyskuussa ilmakuvauksia Keski-Suomen ELY-keskuselle kolmella ohituskaistaosuudella. Kuvaukset ajoitettiin vilkkaan liikenteen aikaan, jolloin ohituskaistalla oli keskimääräistä enemmän liikennettä. Kuvatusta videomateriaalista koostettiin video ohituskäyttäytymisestä ja erilaisista ohitustilanteista.

Tarkasteltaviksi kohteiksi valittiin ohituskaistat Hartolassa, Korpilahdella ja Konginkankaalla. Kohteiksi valittiin mahdollisimman lyhyitä ohituskaistoja, jolloin mahdolliset ohituskaistojen ongelmatilanteet saataisiin paremmin esiin.

 

Ohituskaistojen rakentamisen periaatteet

Tiehallinnon julkaisun Ohituskaistojen suunnittelu (2003) mukaan ohituskaistoja rakennetaan pääasiassa valta- ja kantateille, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h. Tätä alhaisemman nopeusrajoituksen omaaville teille ohituskaistoja rakennetaan tarvittaessa vain nousujen kohdille. Ohituskaistan tarpeeseen nousussa vaikuttaa nousun pituuskaltevuus ja pituus, liikenteen määrä ja koostumus sekä ohitusnäkemä nousun suuntaan. Raskaan liikenteen suuri osuus lisää ohitustarvetta. Ohjeen mukaan nousujen kohdalle voidaan rakentaa ohituskaista, jos raskaan ajoneuvon nopeus laskee nousussa < 65 km/h.

Ohituskaistan täysleveän osuuden suositeltava pituus on 1,5 – 2,0 km, jotta ohituskaistan pituus riittää purkamaan ohitustarpeet. Nousujen kohdalle voidaan tehdä lyhyempiä ohituskaistoja, mutta tällöinkin kaistan pituuden tulisi olla vähintään noin 1 km.

Korpilahden ja Konginkankaan ohituskaistat sijaitsevat molemmat nousun kohdalla. Korpilahdella nopeusrajoitus on 80 km/h ja Konginkankaalla 100 km/h (talvirajoitus 80 km/h). Hartolan ohituskaista on kohteista uusin, tasaisella sijaitseva, keskikaiteellinen ja 100 km/h nopeusrajoituksella myös talvella. Valitut ohituskaistat ovat pituudeltaan 1050, 1100 ja 1200 metriä eli hyvin lähellä suositeltua ohituskaistan vähimmäispituutta.

 

Eri ajoneuvoluokkien väliset ohitukset

Ohitusten luonne vaihteli kohteen ja nopeusrajoituksen mukaan. 100 km/h nopeusrajoituksella olevilla ohituskaistoilla (Hartola ja Konginkangas) ohitukset näyttivät olevan pääosin hitaampien ajoneuvojen eli raskaiden tai peräkärryllisten kevyiden ajoneuvojen ohituksia. Korpilahdella suurin osa ohituksista oli kevyiden ajoneuvojen ohituksia toisistaan. Klo 08-09 välillä 32 % ohituksista oli kevyen ajoneuvon tekemiä ohituksia raskaista ajoneuvoista ja 67 % oli kevyiden ajoneuvojen välisiä ohituksia.


Korpilahden ohituskaistan ohitukset klo 08-09 eri ajoneuvoluokkien välillä

 

Klo 09-10 välillä 10 % ohituksista oli kevyen ajoneuvon tekemiä ohituksia raskaista ajoneuvoista, kevyiden ajoneuvojen välisiä ohituksia oli 78 % ja 12 % oli kevyiden peräkärryllisten ajoneuvon ohituksia.Korpilahdella liikennemäärä oli lähes kaksinkertainen normaaliin lauantain liikennemäärään verrattuna FinnMETKO-messujen johdosta. Tuntiliikennemäärä Jämsän suuntaan oli klo 08-09 välillä 728 ajoneuvoa/h ja klo 9-10 välillä 757 ajon/h. Raskaan liikenteen osuus vastaavana aikana oli 3 %, mikä selittää osaltaan alhaista raskaiden ajoneuvojen ohitusmäärää. Lisäksi raskaan liikenteen osuus on muutenkin alhaisempi kuin tarkasteltavissa vt4 kohteissa.


Korpilahden ohituskaistan ohitukset klo 09-10 eri ajoneuvoluokkien välillä

 

Ohituskaistoilla tapahtuneet onnettomuudet

Kohteena olevilla kolmella ohituskaistalla tapahtui vuosina 2011–2016 yhteensä seitsemäntoista (17) liikenneonnettomuutta.

Konginkankaalla tapahtui kolme onnettomuutta, joista kaksi oli eläinonnettomuutta (hirvi) ja yksi suistuminen oikealle. Eläinonnettomuuksissa ei tullut henkilövahinkoja, suistumisessa loukkaantui yksi henkilö.

Korpilahdella tapahtui 4 onnettomuutta, joista kolme oli eläinonnettomuutta (2 x hirvi ja 1 peura) sekä yksi peräänajo jarrutettaessa. Yhdessäkään näistä onnettomuuksista ei tullut henkilövahinkoja.

Hartolassa tapahtui 10 onnettomuutta, joista kaksi oli eläinonnettomuutta (hirvi), neljä suistumisia oikealle suoralla, kaksi suistumisia vasemmalle suoralla ja yksi suistuminen vasemmalle käännyttäessä kaarteessa.

Vuosina 2011 – 2016 koko maan ohituskaistoilla tapahtui yhteensä 945 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 55 % oli eläinonnettomuuksia, 16 % suistumisia oikealle tai vasemmalle suoralla, 2 % peräänajoja jarruttavaan ajoneuvoon ja 2 % kohtaamisia suoralla. Muualla kuin ohituskaistoilla eläinonnettomuuksia oli kaikista 2011 – 2016 onnettomuuksista 18 %, eli ohituskaistoilla eläinonnettomuuksien osuus on kolminkertainen. Kohtaamisonnettomuuksia suoralla muualla kuin ohituskaistoilla oli kaikista onnettomuuksia 2011 – 2016 on 1,3 %, kun ohituskaistoilla osuus on 2,3 %. Yleisimmät ohituskaistoilla tapahtuvat onnettomuustyypit eivät kohdistu ainoastaan ohituskaistoihin, vaan vastaavia onnettomuuksia tapahtuu muuallakin.


Ohituskaistoilla vuosina 2011-2016 tapahtuneiden 10 yleisimmän onnettomuuden tyypit.

 

Video

 

 

Videolla esitetään erilaisia tilanteita kyseisiltä ohituskaistoilta tiestö- ja liikennetiedolla täydennettynä.

 

 

Tietolähteet ja kartat:

Tiestö- ja onnettomuustiedot: Digiroad (CC BY 4.0)

Kartat: Maanmittauslaitos (CC BY 4.0)

 
 

 


Print  

Related Articles